"Kuin kivirekeä vetäisi"

kommentoi Dexter (Vorondo Hescin) torstaina Hakunilassa.

Niin siis osallistuimme torstaina illalla HSKH:n järjsetämiin epävirallisiin canicross kilpailuihin. Juostavaa matkaa oli hieman vajaa 2 kilometriä ja suoriuduimme siitä ajassa 9:10,2. Tällä ajalla olimme naisten sarjassa sijalla 12. (Sarjaluokitus taitaa mennä hitaimman juoksian mukaan, sillä Dextuhan on poika.)

Dexterillä riitti intoa ennen lähtöä niin, että ajattelin jo hetken, että mitä tästä mahtaa tulla ja mihinköhän suuntaan mahdamme lähteä. Mutta hienostihan tuo juoksi edellä maaliin asti. Eukolla vaan loppui happi viimeisen 500 metrin aikana.

Pitää treenailla talvella niin keväällä ollaan paremmassa kunnossa.

Jos joku lukijoista ihmettelee, että mikä kumma kanijuoksu ei kun canicross. No, siinä juostaan koiran kanssa ja tarkoituksena olisi siis että koira juoksee edellä ja vetää saa. Hirmuisen sopiva laji ainakin meidän koirille, kun ei ole tarvinnut erikseen opettaa niitä vetämän, kun ihan luonnostaan osaavat.

Hieman harmittaa, että kepo ja pikkukennelisti jäivät kotia parantelemaan flunssaa ja yhtään kuvaa todistusaineistoksi ei saatu. No en tiedä paljonko onnistuneita otoksia olisi sateisena ja pimeänä iltana edes saanut.